Hyvvee päivvee, arvoisa Lukija! Äänessä noin alkuun on kotiSeljanka.
Nöyrä palvelijanne ja hänen pomonsa palaavat jälleen kerran viihdyttämään teitä uudella laatukontentilla! Tällä kertaa pidämme yhteisen kertomuksen äskettäisestä reissustamme kotikaupunkiini Petroskoihin, Russian Federation. Kuvia, paikkaarvosteluja, mielipiteitä - täss´ teille ois sellaista!
Täytynee mainita, ettei Petroskoi ollut meille kummallekaan enää vieras paikka. Itse olen syntynyt ja asunut siinä kaupungissa jonkun aikaa sitten, ja Honey sai jo alkumakua paikasta edellisestä yhteisestä Venäjä-reissustamme. Lisäksi kaupungissa asuu edelleen useanpi perheeni tuttava, joka osasi ottaa turistipariskuntamme vastaan ja neuvoa neille vierailuarvoisia paikkoja. Suuret kiitokset siis näille ihmisille! Yhdistäen heidän arvokkaita neuvojaan, meidän turismikokemuksemme, sekä tuolle paikalle yllättävän hyvän sään, saimme mitä parhaimman mahdollisen pohjan kotivierailuamme varten.
Koko reissun järjestäminen oli minun ideani ja toteutukseni. Asia on näet siinä, että reissu oli myöhästynyt synttärilahja, jonka oli lupaus ja perimmäinen tarkoitus, että ottaisin kaiken organisoinnin itselleni. Ja niinpä minä otin! Toiveet otetiin vastaaan, tietenkin, mutta suunnitelman runko oli täysin minun hallussani. Lopputulosta tarkastellen, olen ihan tyytyväinen itseeni. Monet jutut saimme suoritettua, ja vain muutama pikkuseikka erosi peruslinjasta.
Tällä kertaa reissun oli tarkoitus ei niinkään löytää uusia makuja, vaan pikemminkin pitää väliaikaa työnkiireistä ja kertyneestä väsymyydestä. Tähtäin oli siis jo ennestään tuttuihin paikkoihin, joista varmasti löytyisi jotain kivaa puuhailtavaa. Nojaten tähän lisäpykälöinä täytyi olla mahdollisimman vähän kävelyä, ja että paikkoihin oli päästävä paikallisliikennettä käyttäen. Pääkohteiksi ilmeni nopeasti trampoliinipuisto, peliluola ja kauppakeskus Lotos Plaza. Olen halunnut lisätä ohjelmaan myös hieman kulttuurista sivistäytymistä, mutta se jouduttiin aikataulun tiiveyden vuoksi jättämään väliin.
Kun ohjelma oli valmis, kaikki muu valmistautuminen sujui nopeasti. Asuinpaikan varaaminen Airbnb:n kautta oli nopeaa, ja passin ja rahan pakkaaminen laukkuun vielä nopeampaa. Pian olimmekin jo lähdössä iltalinjalla minun rakkaanni Petroskoihin! <3
H: Me lähdettiin matkustamaan lauantai iltapäivänä linja-autolla kohti Petroskoita.
Koska minulla on ennen ollut aika pahaa matkapahovointia, minua jännitti vähän linja-autolla matkustaminen, sillä tiesin että matka olisi pitkä ja pysähdyksiä olisi vain pari. Olin jo hankkinut edellisenä päivänä meille juomista ja evästä matkalle, ettei huono olo tulisi ainakaan matalan verensokerin takia. Todellisuudessa puolet eväistä jäi kuitenkin syömättä.
Matka tuntui aika pitkältä. Suurin osa matkustajista nukkui ja valot olivat poissa, joten itselläkin tuli väsymys, mutta jännitys piti kuitenkin hereillä koko matkan. Kun saavuimme Venäjän rajalle, minua tietysti vähän jännitti, että päästäänköhän me normaalisti läpi tullista, ettei siinä tule mitään, mikä estäisi meidän matkan, mutta onneksi ei tullut ja jännityskin katosi. Hei mehän selvittiin jo Venäjän puolelle. Me ollaan nyt oikeasti Venäjällä. Pysähdyttiin rajan jälkeen käymään vessassa ja hetki jaloittelemassa.
Loppumatka olikin vain odottelua. Söimme eväitä ja juttelimme. Katseltiin puhelimistamme kuvia, muttemme voineet käyttää nettiä, sillä se puuttui linja-autosta. Matkan loppupuolella meidän oma arvio oli, että matka kestäisi vielä yli tunnin, mutta iloiseksi yllätykseksemme tajusimme, että olimme jo saapuneet Petroskoihin. Oli ihanaa päästä näkemään jo jotain viime reissulta tutuksi tulleita paikkoja. Tuli jotenkin heti niin kotoinen olo. Puettiin päälle ja otettiin tavarat mukaan ja lähdimme suuntaamaan kohti kotiSeljankan perhetuttuja.
Minua ei jännittänyt ollenkaan heidän luoksensa meno, sillä olin tavannut heidät jo kerran aikaisemmin. Meidän oli siis tarkoitus yöpyä heidän luonaan. Heidän kotinsa oli jotenkin tosi kotoisa ja ihana. Olisi voinut viettää vaikka koko päivän tutkiskellen kaikkia pieniä yksityiskohtia, joita heidän asunnostaan löytyi. He olivat aivan ihania ihmisiä ja ottivat meidät niin lämpimästi vastaan. Meille oli jo laitettu peti valmiiksi ja saimme syötävää. Olimme kuitenkin todella väsyneitä matkustamisen jälkeen, joten rupesimme melko pian nukkumaan. Haluttiin olla virkeinä ottamaan seuraava päivä ja sen tuomat hauskuudet vastaan.
H: Heräiltiin rauhassa sunnuntai aamuun. Se päivä olikin juhlapäivä, sillä silloin oli naistenpäivä. Suomessa naistenpäivää ei vietetä ehkä yhtäpaljoa kuin Venäjällä. Söimme aamupalaa, valmistauduttiin ja sitten ruvettiin odottelemaan tietoa, milloin päästäisiin meidän omaan airbnb asuntoon. Asunnon saamisessa oli pieniä ongelmia, muttemme antaneet niitten lannistaa meitä, vaan lähdimme Lotos kauppakeskukseen. Se olikin jo osittain tuttu, sillä kävimme siellä jo viime reissussa. Kauppakeskuksessa oli tosi paljon ihmisiä ja kaikenlaista mukavaa naisia varten, olihan naistenpäivä. Naisille järjestettiin meikkausta ja hiustenlaittoa ja jokaiselle naiselle jaettiin tulppaani. Oli paljon erilaisia esityksiä kuten tanssia. Kauppakeskuksessa oli paljon pisteitä, joista ihmiset ostivat rakkaille naisilleen kukkia.
Kävimme syömässä ylimmässä kerroksessa, jonne ruokapaikat olivat keskitetty. Mitä en Suomessa ole nähnyt, oli siellä luistelukenttä sisällä kauppakeskusta. Minä söin KFC:ssä, koska sitä ei Suomesta löydy. Se on siis pikaruokapaikka, jossa myydään kaikenlaista kanasta tehtyä. KotiSeljanka söi pelmeneitä. Venäjän pelmenit ovat kyllä vielä tuhat kertaa parempia kuin Suomessa myytävät, vaikka ovat nekin hyviä. Jälkiruoaksi sain jättimäisen mansikkabanaanihattaran. Tuli tyttö aika iloiseksi siitä.
Syömisen jälkeen aloimme tutkia vähän kauppakeskusta, muttei sieltä oikein tarttunut mitään mukaan. Kävimme kuitenkin vielä isossa markettikaupassa, josta ostimme jotain pientä mukaan. Siinä vaiheessa olimme jo saaneet tietoa airbnb asunnostamme, joka oli valmiina ottamaan meidät vastaan, joten haimme tavaramme ja siirryimme sinne. Se oli tosi söpö ja pieni. Siinä oli keittiö ja makuuhuone tavallaan yhdistettynä. Lepäilimme hetken asunnossamme ja minä korjailin meikkejä. Sitten lähdimme kohti lähempänä olevaa kauppakeskusta. Sieltä tarttuikin molemmille jotain pientä matkaan. KotiSeljanka osti muutaman tosi kivan vaatteen ja minä uuden matkakukkaron ja kylpypallon. Pyörimme kauppakeskuksessa jonkin aikaa, mutta sitten meille tuli nälkä.
Menimme yhteen viime reissulla hyväksi todettuun ravintolaan syömään romanttinen naistenpäivä illallinen. Vietettiin siellä varmaan kaksi tuntia vaan katsellen toisiamme, jutellen ja syöden hyvää ruokaa. Oli ihanaa vaan olla siinä toisen kanssa ilman kiirettä minnekään. Aluksi olimme suunnitelleet vielä menemään toisessa kauppakeskuksessa olevaan peliluolaan, mutta olimme jo aika väsyneitä, joten päätimme jättää sen seuraavaan päivään. Lähdimme sitten ruokakaupan kautta meidän asunnollemme.
Minä tein itselleni kylvyn, koska asunnossamme oli kylpyamme ja minähän rakastan kylpyjä. Kylpyni tuoksui ihan vesimelonilta. Sillä välin KotiSeljanka valmisti meille vielä pientä iltapalaa. Hänen tarkoituksensa oli maistattaa minulla kanansydämiä. Hän oli varma, että pitäisin niistä, koska hän itse niitä rakastaa. Maisteluprosessissa sain itkunkin aikaan ja meinasin oksentaa, mutta ainakin mä yritin. Maisteltiin vielä venäläistä suklaata ja juotiin vaniljakokista (tosi hyvää). Sitten ruvettiinkin jo unten maille, jotta oltaisiin taas reippaana valmiina seuraavaan päivään.
A: Se ei ole mikään oikea reissu, jos sen aikana et kykene saamaan tyttöystäväsi itkuun. Ja minähän lopulta onnistuinkin!!! Kun käydään Venäjällä tai saadaan tilata sukulaisilta jotain lahjaksi sieltä, yritän aina välillä maistattaa tälle yhdelle ihanalle otukselle ja sen läheisille jotain, mitä itse olen jo maistanut, mutta he eivät, ja josta itse tykkään. Tällä kertaa oli aika maistatella jo yllämainittuja kanansydämiä. Omasta mielestäni erittäin hyvää syötävää! Oikein valmistettuna maku on kohdallaan ja sydämmen rakenteen seurauksena sen pureminen on esteettisen nautinnon huippua! Jotain kermakastiketta, makarooneja, ehkä hieman herkkusieniä tai ruskeita papuja... NAM!!! Mutta selvästikään eivät kaikki arvosta ruokaa samalla tavalla kuin herra.. Mikä on hieman säd. Maisteluillasta ei onnistunut mitään, kun edes pienenkin palan maistaminen oli itkuun asti vastenmielestä. Ensin keräiltiin voimia sen kymmenisen minuuttia, kunnes oltiin valmiita tökkäsemään sydämen pikkupuolikas haarukalla. Sitten vielä viitisen minuuttia tuskaista yrittämistä ja ...!! Hetkellinen paholaisen suussapito, poissylkäisy, itku, depression, maailmanloppu.. Ei tykätty.
No, jätetään tämä kohta siihen, sillä tämä olikin ehkä koko reissun aikana ainut ikävä muisto. Kaikki muu alku- ja loppureissu meni nätisti. Jouduimme kyllä muuttamaan muutaman kohdan paikkaa aikuataulussamme, mutta loppuksi niin oli ehkä parempikin.
Alunperin sunnuntain, siis ensimmäisen kokonaisen päivän Venäjällä, heräämisen ja aamiaisen jälkeen täytyi olla varhainen sisäänmuutto asuntoomme, jota seuraisisi kauppareissut. Kuitenkin yhteyshankaluuksien takia sisäänmuutomme viipyi, mikä myös sai omat hermoni hieman kireälle. Sillä itse en tajunnut päivää aikaisemmin sopia tarkemman muuttoajan, enkä pyytää asunnon omistajan puhelinnumeroa, jouduimme viestittelemään Airbnb chatin kautta, mikä ei ollut kovinkaan nopea prosessi. Pistän varmasti muistiin seuraavia reissuja varten: varmista etukäteen netti- tai puhelinyhteyden saatavuus paikan päällä; älä jätä asioita auki, vaan sovi kaikki valmiiksi.
Kun muutto näytti viivästyvän jo liian pitkään, hyväksyimme tuttujeni kutsua lähteä heidän kanssaan kauppakeskus Lootokseen. Olemme itse suunnittelleet sen joksikin myöhemmäksi ajaksi, jopa seuraavaksi päiväksi, mutta kun tilaisuus tuli ajattelin, että sen käyttämättä jättäminen olisi tyhmää. Tällä tavalla saimme vietää vielä hetkisen aikaa tuttavieni kanssa sekä hoidettua pois alta kauppakeskuksen. Kuten myöhemmin selvisi, tämä oli todellakin hyvä ratkaisu.
Paljon emme ostaneet, (emme yhtään (paitsi ruokaa)), mutta saatiinpa ainakin lämmiteltyä venäläisiin kauppoihin, asiakaspalveluun ja muuhun sellaiseen. Itse ainakin tarvitsen hieman aikaa tottuekseen paikallisten asioiden elämänkulkuun. Vaikka Venäjällä on paljon kivaa, on myös paljon sellaista, mitä Suomessa on hoidettu paljon paremmin. Saatan kirjoittaa tästä aiheesta joskuis toiste.
Ensimmäisen päivän arvosana oli minun puolestani 10/10, kaikki meni hyvin ja päläpälä next session.
H: Maanantai aamuna heräsimme hyvissä ajoin, jotta kerkeäisimme tehdä kaiken, mitä olimme suunnitelleet. Aamiaiseksi söimme pikkupelmeneitä ja venäläistä porkkanaraastetta, joka on siis tosi hyvää. Harmittaa ettei sitä myydä Suomessa. Puimme päälle, valmistauduttiin ja suunnattiin juomaan kahvia pieneen söpöön kahvilaan, josta tykkäsimme jo viime reissulla. KotiSeljanka otti pähkinän makuista kahvia ja minä banaanin makuista.
Kahvittelun jälkeen lähdimme etsimään paikallisbussia, jolla pääsisimme kohti reissun yhtä kohokohtaa, eli trampoliinipuistoa. Olin halunnut pitkään käydä sellaisessa, joten oli selvää, että tällä reissulla tulisimme käymään siellä. Meidän bussi matkamme epäonnistui hieman, joten lopulta jouduimme kävelemään päästäksemme perille. Lopulta kuitenkin pääsimme perille ja vaihdoimme jumppavaatteet päälle. Oli kyllä ihan pomppufiilis ja pomppiminen kävikin ihan urheilusta. Oli ihan superkivaa pomppia, heitellä palloja ja kaikkea muuta hupsutella siellä. Noin kahden tunnin pomppimisen jälkeen päätimme lähteä kohti kauppakeskuksessa olevaa peliluolaa. Tällä kertaa bussimatka onnistui ja päästiin ihan kauppakeskuksen viereen.
Olin rakastunut viime reissulla kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa olevaan peliluolaan. Se koko yläkerta oli täynnä kaikkia pelikoneita. Ennen pelailua kuitenkin söimme ja katselimme samalla ylhäältä avautuvia upeita maisemia. Saatiin pomppimisen jälkeen energiaa, jota aloimme käyttämään ahkerasti kiertäen läpi melkein kaikki pelikoneet. Lempipelejäni olivat koripallonheitto peli, tanssimatto, erilaiset hakkaamispelit, joissa piti nuijalla lyödä esiin tulevia hahmoja, ilmakiekko ja törmäilyautot. Aina kun lopetti pelin, peli antoi sellaisia tikettejä sen mukaan, miten hyvin peli oli mennyt ja niitä keräilemällä pystyi voittamaan jonkun pikkuisen lelun. Melkein jo voitin tuhat tikettiä yhdestä arpapelistä, mutta se kone katsoi jotenkin väärin ja sainkin paljon vähemmän (olen tästä edelleen katkera). Pelattiin myös pingistä, sillä saimme ilmaiset puoli tuntia aikaa pelata sitä. Oli ihan todella hauskaa! Me vain naurettiin ja oltiin niin innoissaan niistä peleistä, että pelattiin varmaan yhteensä kaksi tuntia siellä. Söimme vielä pelien välissä bliniä, joka tietysti oli reissun pakollinen kohta.
Kello oli jo aika paljon pelailun jälkeen ja ajattelimme vielä nopeasti kiertää kauppakeskuksen kaupat läpi. KotiSeljanka osti itselleen sellaisen pahvista rakennettavan verstaan ja minä ostin kaksi maatuska magneettia, sillä tavoitteenani on ostaa jokaisesta Venäjänreissustani jotain maatuskoihin liittyvää. Lähdettiin sitten kohti omaa asuntoamme, johon menikin yllättäen vähän pidempi aika, sillä lopulta jouduimme kävelemään sinnekin. Mutta kävely ei kuitenkaan haitannut, sillä seuraava päivä oli taas matkapäivä ja täynnä istumista. Aluksi oli tarkoitus mennä vielä käymään tapaamassa KotiSeljankan perhetuttuja, mutta olimmekin niin väsyneitä, että kävimme vain kaupassa ostamassa vielä kaikkea venäläistä ruokaa ja söimme sitä asunnollamme, sekä pakkailimme tavaroita paluumatkaa varten. Rupesimme aika aikaiseen nukkumaan, sillä seuraavana aamuna piti herätä todella aikaiseen.
Tiistai aamuna heräsimme jo joskus viiden aikaan, söimme aamiaista ja nopeasti pakkasimme loputkin tavarat ja suuntasimme kohti linja-auto asemaa. Pääsimme linjaan, joka lähti kuuden aikaan aamulla. Jätimme hyvästit rakkaalle Petroskoille, jossa olimme viettäneet jälleen kerran todella kivan reissun. Sinne voi palata aina uudelleen. Tällä kertaa linja-auto matka sujui todella nopeasti, sillä nukuimme melkein koko matkan. Oli hieman haikeaa lähteä Venäjältä, sillä sinne oisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa. Ostimme viimeiset ostokset vielä rajalta ja pian olimmekin jo Suomen puolella. Vaikka oli haikeaa lähteä, oli myös ihana palata meidän omaan ihanaan kotiimme.
A: Lopputulokset: Kaikki meni jees oujee jee ou jee jee ou jeejee. Yksinkertaisesti hyvä reissu, sanomatta mitään ylimääräistä. Pääsin tekemään itselleni mieluisaa asiaa, siis tapahtumien järjestelyä, ja viettää nauraen aikaa tämän yhden ihanan dyddösen kanssa. Molemmista seikoista muistiini jäi useampiakin kohtia, joihin palan mieluummin aina välillä nostalgian aallon tulleessa. Seuraavassa reissussa, jonka pitäisi sitten olla suunnattu Tukholmaan, aion käyttää saatua kokemustani ja järjestää asiat astetta paremmin.
H:
Olen tosi kiitollinen rakkaalleni tästä reissusta ja sen järjestämisestä. Minulla oli todella kivaa ja hauskaa. Sain toteutettua kaikkia toiveita, joita minulla oli ollut reissua varten. Pomppulinnassa käynti onnistui, shoppailu onnistui, peliluola onnistui ja sekä uusien, että vanhojen tuttujen ja hyvien makujen maistelu onnitui. Rakas teki mahdolliseksi sen, että pystyin oikeasti nauttimaan reissusta täysin rinnoin. Parasta oli kuitenkin saada vietettyä kahdenkeskistä aikaa ja juteltua kaikessa rauhassa. Lähtisin mielelläni vielä uudelleen käymään Venäjällä, joko Petroskoissa tai sitten tutkimassa jotain muuta paikkaa. Petroskoi on KotiSeljankalle todella tärkeä ja kotoinen paikka, mutta tunsin minäkin oloni kotoisalta siellä. Mutta toisaalta, siellä missä rakas on, on myös koti. En olisi voinut parempaa reissua tästä toivoa, joten kiitän sydämestäni minun rakastani, joka mahdollisti tämän kaiken! <3
Nöyrä palvelijanne ja hänen pomonsa palaavat jälleen kerran viihdyttämään teitä uudella laatukontentilla! Tällä kertaa pidämme yhteisen kertomuksen äskettäisestä reissustamme kotikaupunkiini Petroskoihin, Russian Federation. Kuvia, paikkaarvosteluja, mielipiteitä - täss´ teille ois sellaista!
 |
| Ekoja hetkiä kaupungissa |
Täytynee mainita, ettei Petroskoi ollut meille kummallekaan enää vieras paikka. Itse olen syntynyt ja asunut siinä kaupungissa jonkun aikaa sitten, ja Honey sai jo alkumakua paikasta edellisestä yhteisestä Venäjä-reissustamme. Lisäksi kaupungissa asuu edelleen useanpi perheeni tuttava, joka osasi ottaa turistipariskuntamme vastaan ja neuvoa neille vierailuarvoisia paikkoja. Suuret kiitokset siis näille ihmisille! Yhdistäen heidän arvokkaita neuvojaan, meidän turismikokemuksemme, sekä tuolle paikalle yllättävän hyvän sään, saimme mitä parhaimman mahdollisen pohjan kotivierailuamme varten.
Koko reissun järjestäminen oli minun ideani ja toteutukseni. Asia on näet siinä, että reissu oli myöhästynyt synttärilahja, jonka oli lupaus ja perimmäinen tarkoitus, että ottaisin kaiken organisoinnin itselleni. Ja niinpä minä otin! Toiveet otetiin vastaaan, tietenkin, mutta suunnitelman runko oli täysin minun hallussani. Lopputulosta tarkastellen, olen ihan tyytyväinen itseeni. Monet jutut saimme suoritettua, ja vain muutama pikkuseikka erosi peruslinjasta.
Tällä kertaa reissun oli tarkoitus ei niinkään löytää uusia makuja, vaan pikemminkin pitää väliaikaa työnkiireistä ja kertyneestä väsymyydestä. Tähtäin oli siis jo ennestään tuttuihin paikkoihin, joista varmasti löytyisi jotain kivaa puuhailtavaa. Nojaten tähän lisäpykälöinä täytyi olla mahdollisimman vähän kävelyä, ja että paikkoihin oli päästävä paikallisliikennettä käyttäen. Pääkohteiksi ilmeni nopeasti trampoliinipuisto, peliluola ja kauppakeskus Lotos Plaza. Olen halunnut lisätä ohjelmaan myös hieman kulttuurista sivistäytymistä, mutta se jouduttiin aikataulun tiiveyden vuoksi jättämään väliin.
Kun ohjelma oli valmis, kaikki muu valmistautuminen sujui nopeasti. Asuinpaikan varaaminen Airbnb:n kautta oli nopeaa, ja passin ja rahan pakkaaminen laukkuun vielä nopeampaa. Pian olimmekin jo lähdössä iltalinjalla minun rakkaanni Petroskoihin! <3
H: Me lähdettiin matkustamaan lauantai iltapäivänä linja-autolla kohti Petroskoita.
Koska minulla on ennen ollut aika pahaa matkapahovointia, minua jännitti vähän linja-autolla matkustaminen, sillä tiesin että matka olisi pitkä ja pysähdyksiä olisi vain pari. Olin jo hankkinut edellisenä päivänä meille juomista ja evästä matkalle, ettei huono olo tulisi ainakaan matalan verensokerin takia. Todellisuudessa puolet eväistä jäi kuitenkin syömättä.
Matka tuntui aika pitkältä. Suurin osa matkustajista nukkui ja valot olivat poissa, joten itselläkin tuli väsymys, mutta jännitys piti kuitenkin hereillä koko matkan. Kun saavuimme Venäjän rajalle, minua tietysti vähän jännitti, että päästäänköhän me normaalisti läpi tullista, ettei siinä tule mitään, mikä estäisi meidän matkan, mutta onneksi ei tullut ja jännityskin katosi. Hei mehän selvittiin jo Venäjän puolelle. Me ollaan nyt oikeasti Venäjällä. Pysähdyttiin rajan jälkeen käymään vessassa ja hetki jaloittelemassa.
Loppumatka olikin vain odottelua. Söimme eväitä ja juttelimme. Katseltiin puhelimistamme kuvia, muttemme voineet käyttää nettiä, sillä se puuttui linja-autosta. Matkan loppupuolella meidän oma arvio oli, että matka kestäisi vielä yli tunnin, mutta iloiseksi yllätykseksemme tajusimme, että olimme jo saapuneet Petroskoihin. Oli ihanaa päästä näkemään jo jotain viime reissulta tutuksi tulleita paikkoja. Tuli jotenkin heti niin kotoinen olo. Puettiin päälle ja otettiin tavarat mukaan ja lähdimme suuntaamaan kohti kotiSeljankan perhetuttuja.
Minua ei jännittänyt ollenkaan heidän luoksensa meno, sillä olin tavannut heidät jo kerran aikaisemmin. Meidän oli siis tarkoitus yöpyä heidän luonaan. Heidän kotinsa oli jotenkin tosi kotoisa ja ihana. Olisi voinut viettää vaikka koko päivän tutkiskellen kaikkia pieniä yksityiskohtia, joita heidän asunnostaan löytyi. He olivat aivan ihania ihmisiä ja ottivat meidät niin lämpimästi vastaan. Meille oli jo laitettu peti valmiiksi ja saimme syötävää. Olimme kuitenkin todella väsyneitä matkustamisen jälkeen, joten rupesimme melko pian nukkumaan. Haluttiin olla virkeinä ottamaan seuraava päivä ja sen tuomat hauskuudet vastaan.
 |
| Pitkä matka edessä |
 |
| KotiKaupunginKaunisKeskusta |
 |
| Tämä ravintola nyt ei välttämättä menesty |
H: Heräiltiin rauhassa sunnuntai aamuun. Se päivä olikin juhlapäivä, sillä silloin oli naistenpäivä. Suomessa naistenpäivää ei vietetä ehkä yhtäpaljoa kuin Venäjällä. Söimme aamupalaa, valmistauduttiin ja sitten ruvettiin odottelemaan tietoa, milloin päästäisiin meidän omaan airbnb asuntoon. Asunnon saamisessa oli pieniä ongelmia, muttemme antaneet niitten lannistaa meitä, vaan lähdimme Lotos kauppakeskukseen. Se olikin jo osittain tuttu, sillä kävimme siellä jo viime reissussa. Kauppakeskuksessa oli tosi paljon ihmisiä ja kaikenlaista mukavaa naisia varten, olihan naistenpäivä. Naisille järjestettiin meikkausta ja hiustenlaittoa ja jokaiselle naiselle jaettiin tulppaani. Oli paljon erilaisia esityksiä kuten tanssia. Kauppakeskuksessa oli paljon pisteitä, joista ihmiset ostivat rakkaille naisilleen kukkia.
Kävimme syömässä ylimmässä kerroksessa, jonne ruokapaikat olivat keskitetty. Mitä en Suomessa ole nähnyt, oli siellä luistelukenttä sisällä kauppakeskusta. Minä söin KFC:ssä, koska sitä ei Suomesta löydy. Se on siis pikaruokapaikka, jossa myydään kaikenlaista kanasta tehtyä. KotiSeljanka söi pelmeneitä. Venäjän pelmenit ovat kyllä vielä tuhat kertaa parempia kuin Suomessa myytävät, vaikka ovat nekin hyviä. Jälkiruoaksi sain jättimäisen mansikkabanaanihattaran. Tuli tyttö aika iloiseksi siitä.
Syömisen jälkeen aloimme tutkia vähän kauppakeskusta, muttei sieltä oikein tarttunut mitään mukaan. Kävimme kuitenkin vielä isossa markettikaupassa, josta ostimme jotain pientä mukaan. Siinä vaiheessa olimme jo saaneet tietoa airbnb asunnostamme, joka oli valmiina ottamaan meidät vastaan, joten haimme tavaramme ja siirryimme sinne. Se oli tosi söpö ja pieni. Siinä oli keittiö ja makuuhuone tavallaan yhdistettynä. Lepäilimme hetken asunnossamme ja minä korjailin meikkejä. Sitten lähdimme kohti lähempänä olevaa kauppakeskusta. Sieltä tarttuikin molemmille jotain pientä matkaan. KotiSeljanka osti muutaman tosi kivan vaatteen ja minä uuden matkakukkaron ja kylpypallon. Pyörimme kauppakeskuksessa jonkin aikaa, mutta sitten meille tuli nälkä.
Menimme yhteen viime reissulla hyväksi todettuun ravintolaan syömään romanttinen naistenpäivä illallinen. Vietettiin siellä varmaan kaksi tuntia vaan katsellen toisiamme, jutellen ja syöden hyvää ruokaa. Oli ihanaa vaan olla siinä toisen kanssa ilman kiirettä minnekään. Aluksi olimme suunnitelleet vielä menemään toisessa kauppakeskuksessa olevaan peliluolaan, mutta olimme jo aika väsyneitä, joten päätimme jättää sen seuraavaan päivään. Lähdimme sitten ruokakaupan kautta meidän asunnollemme.
 |
| Tietäjät ja pikkusiskojen omistajat tietää |
 |
| Pocky-tikkuja harvoin löytää yhtä makua useampaa. No - tässäpä oli useampi! |
Minä tein itselleni kylvyn, koska asunnossamme oli kylpyamme ja minähän rakastan kylpyjä. Kylpyni tuoksui ihan vesimelonilta. Sillä välin KotiSeljanka valmisti meille vielä pientä iltapalaa. Hänen tarkoituksensa oli maistattaa minulla kanansydämiä. Hän oli varma, että pitäisin niistä, koska hän itse niitä rakastaa. Maisteluprosessissa sain itkunkin aikaan ja meinasin oksentaa, mutta ainakin mä yritin. Maisteltiin vielä venäläistä suklaata ja juotiin vaniljakokista (tosi hyvää). Sitten ruvettiinkin jo unten maille, jotta oltaisiin taas reippaana valmiina seuraavaan päivään.
A: Se ei ole mikään oikea reissu, jos sen aikana et kykene saamaan tyttöystäväsi itkuun. Ja minähän lopulta onnistuinkin!!! Kun käydään Venäjällä tai saadaan tilata sukulaisilta jotain lahjaksi sieltä, yritän aina välillä maistattaa tälle yhdelle ihanalle otukselle ja sen läheisille jotain, mitä itse olen jo maistanut, mutta he eivät, ja josta itse tykkään. Tällä kertaa oli aika maistatella jo yllämainittuja kanansydämiä. Omasta mielestäni erittäin hyvää syötävää! Oikein valmistettuna maku on kohdallaan ja sydämmen rakenteen seurauksena sen pureminen on esteettisen nautinnon huippua! Jotain kermakastiketta, makarooneja, ehkä hieman herkkusieniä tai ruskeita papuja... NAM!!! Mutta selvästikään eivät kaikki arvosta ruokaa samalla tavalla kuin herra.. Mikä on hieman säd. Maisteluillasta ei onnistunut mitään, kun edes pienenkin palan maistaminen oli itkuun asti vastenmielestä. Ensin keräiltiin voimia sen kymmenisen minuuttia, kunnes oltiin valmiita tökkäsemään sydämen pikkupuolikas haarukalla. Sitten vielä viitisen minuuttia tuskaista yrittämistä ja ...!! Hetkellinen paholaisen suussapito, poissylkäisy, itku, depression, maailmanloppu.. Ei tykätty.
No, jätetään tämä kohta siihen, sillä tämä olikin ehkä koko reissun aikana ainut ikävä muisto. Kaikki muu alku- ja loppureissu meni nätisti. Jouduimme kyllä muuttamaan muutaman kohdan paikkaa aikuataulussamme, mutta loppuksi niin oli ehkä parempikin.
Alunperin sunnuntain, siis ensimmäisen kokonaisen päivän Venäjällä, heräämisen ja aamiaisen jälkeen täytyi olla varhainen sisäänmuutto asuntoomme, jota seuraisisi kauppareissut. Kuitenkin yhteyshankaluuksien takia sisäänmuutomme viipyi, mikä myös sai omat hermoni hieman kireälle. Sillä itse en tajunnut päivää aikaisemmin sopia tarkemman muuttoajan, enkä pyytää asunnon omistajan puhelinnumeroa, jouduimme viestittelemään Airbnb chatin kautta, mikä ei ollut kovinkaan nopea prosessi. Pistän varmasti muistiin seuraavia reissuja varten: varmista etukäteen netti- tai puhelinyhteyden saatavuus paikan päällä; älä jätä asioita auki, vaan sovi kaikki valmiiksi.
Kun muutto näytti viivästyvän jo liian pitkään, hyväksyimme tuttujeni kutsua lähteä heidän kanssaan kauppakeskus Lootokseen. Olemme itse suunnittelleet sen joksikin myöhemmäksi ajaksi, jopa seuraavaksi päiväksi, mutta kun tilaisuus tuli ajattelin, että sen käyttämättä jättäminen olisi tyhmää. Tällä tavalla saimme vietää vielä hetkisen aikaa tuttavieni kanssa sekä hoidettua pois alta kauppakeskuksen. Kuten myöhemmin selvisi, tämä oli todellakin hyvä ratkaisu.
Paljon emme ostaneet, (emme yhtään (paitsi ruokaa)), mutta saatiinpa ainakin lämmiteltyä venäläisiin kauppoihin, asiakaspalveluun ja muuhun sellaiseen. Itse ainakin tarvitsen hieman aikaa tottuekseen paikallisten asioiden elämänkulkuun. Vaikka Venäjällä on paljon kivaa, on myös paljon sellaista, mitä Suomessa on hoidettu paljon paremmin. Saatan kirjoittaa tästä aiheesta joskuis toiste.
Ensimmäisen päivän arvosana oli minun puolestani 10/10, kaikki meni hyvin ja päläpälä next session.
H: Maanantai aamuna heräsimme hyvissä ajoin, jotta kerkeäisimme tehdä kaiken, mitä olimme suunnitelleet. Aamiaiseksi söimme pikkupelmeneitä ja venäläistä porkkanaraastetta, joka on siis tosi hyvää. Harmittaa ettei sitä myydä Suomessa. Puimme päälle, valmistauduttiin ja suunnattiin juomaan kahvia pieneen söpöön kahvilaan, josta tykkäsimme jo viime reissulla. KotiSeljanka otti pähkinän makuista kahvia ja minä banaanin makuista.
 |
| Kaupunkimaisemaa |
 |
| Honey in da HAUS |
Kahvittelun jälkeen lähdimme etsimään paikallisbussia, jolla pääsisimme kohti reissun yhtä kohokohtaa, eli trampoliinipuistoa. Olin halunnut pitkään käydä sellaisessa, joten oli selvää, että tällä reissulla tulisimme käymään siellä. Meidän bussi matkamme epäonnistui hieman, joten lopulta jouduimme kävelemään päästäksemme perille. Lopulta kuitenkin pääsimme perille ja vaihdoimme jumppavaatteet päälle. Oli kyllä ihan pomppufiilis ja pomppiminen kävikin ihan urheilusta. Oli ihan superkivaa pomppia, heitellä palloja ja kaikkea muuta hupsutella siellä. Noin kahden tunnin pomppimisen jälkeen päätimme lähteä kohti kauppakeskuksessa olevaa peliluolaa. Tällä kertaa bussimatka onnistui ja päästiin ihan kauppakeskuksen viereen.
 |
| Korit ja lenttisverkko on vapaasti käytettävissä kaikille halukkaile |
 |
| Hauskanpitäjät voi juosta kirjaimellisesti "päin seinää" |
Olin rakastunut viime reissulla kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa olevaan peliluolaan. Se koko yläkerta oli täynnä kaikkia pelikoneita. Ennen pelailua kuitenkin söimme ja katselimme samalla ylhäältä avautuvia upeita maisemia. Saatiin pomppimisen jälkeen energiaa, jota aloimme käyttämään ahkerasti kiertäen läpi melkein kaikki pelikoneet. Lempipelejäni olivat koripallonheitto peli, tanssimatto, erilaiset hakkaamispelit, joissa piti nuijalla lyödä esiin tulevia hahmoja, ilmakiekko ja törmäilyautot. Aina kun lopetti pelin, peli antoi sellaisia tikettejä sen mukaan, miten hyvin peli oli mennyt ja niitä keräilemällä pystyi voittamaan jonkun pikkuisen lelun. Melkein jo voitin tuhat tikettiä yhdestä arpapelistä, mutta se kone katsoi jotenkin väärin ja sainkin paljon vähemmän (olen tästä edelleen katkera). Pelattiin myös pingistä, sillä saimme ilmaiset puoli tuntia aikaa pelata sitä. Oli ihan todella hauskaa! Me vain naurettiin ja oltiin niin innoissaan niistä peleistä, että pelattiin varmaan yhteensä kaksi tuntia siellä. Söimme vielä pelien välissä bliniä, joka tietysti oli reissun pakollinen kohta.
 |
| Ahhhh, my home <3 |
 |
| All the little people with their little lifes |
Kello oli jo aika paljon pelailun jälkeen ja ajattelimme vielä nopeasti kiertää kauppakeskuksen kaupat läpi. KotiSeljanka osti itselleen sellaisen pahvista rakennettavan verstaan ja minä ostin kaksi maatuska magneettia, sillä tavoitteenani on ostaa jokaisesta Venäjänreissustani jotain maatuskoihin liittyvää. Lähdettiin sitten kohti omaa asuntoamme, johon menikin yllättäen vähän pidempi aika, sillä lopulta jouduimme kävelemään sinnekin. Mutta kävely ei kuitenkaan haitannut, sillä seuraava päivä oli taas matkapäivä ja täynnä istumista. Aluksi oli tarkoitus mennä vielä käymään tapaamassa KotiSeljankan perhetuttuja, mutta olimmekin niin väsyneitä, että kävimme vain kaupassa ostamassa vielä kaikkea venäläistä ruokaa ja söimme sitä asunnollamme, sekä pakkailimme tavaroita paluumatkaa varten. Rupesimme aika aikaiseen nukkumaan, sillä seuraavana aamuna piti herätä todella aikaiseen.
Tiistai aamuna heräsimme jo joskus viiden aikaan, söimme aamiaista ja nopeasti pakkasimme loputkin tavarat ja suuntasimme kohti linja-auto asemaa. Pääsimme linjaan, joka lähti kuuden aikaan aamulla. Jätimme hyvästit rakkaalle Petroskoille, jossa olimme viettäneet jälleen kerran todella kivan reissun. Sinne voi palata aina uudelleen. Tällä kertaa linja-auto matka sujui todella nopeasti, sillä nukuimme melkein koko matkan. Oli hieman haikeaa lähteä Venäjältä, sillä sinne oisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa. Ostimme viimeiset ostokset vielä rajalta ja pian olimmekin jo Suomen puolella. Vaikka oli haikeaa lähteä, oli myös ihana palata meidän omaan ihanaan kotiimme.
A: Lopputulokset: Kaikki meni jees oujee jee ou jee jee ou jeejee. Yksinkertaisesti hyvä reissu, sanomatta mitään ylimääräistä. Pääsin tekemään itselleni mieluisaa asiaa, siis tapahtumien järjestelyä, ja viettää nauraen aikaa tämän yhden ihanan dyddösen kanssa. Molemmista seikoista muistiini jäi useampiakin kohtia, joihin palan mieluummin aina välillä nostalgian aallon tulleessa. Seuraavassa reissussa, jonka pitäisi sitten olla suunnattu Tukholmaan, aion käyttää saatua kokemustani ja järjestää asiat astetta paremmin.
H:
Olen tosi kiitollinen rakkaalleni tästä reissusta ja sen järjestämisestä. Minulla oli todella kivaa ja hauskaa. Sain toteutettua kaikkia toiveita, joita minulla oli ollut reissua varten. Pomppulinnassa käynti onnistui, shoppailu onnistui, peliluola onnistui ja sekä uusien, että vanhojen tuttujen ja hyvien makujen maistelu onnitui. Rakas teki mahdolliseksi sen, että pystyin oikeasti nauttimaan reissusta täysin rinnoin. Parasta oli kuitenkin saada vietettyä kahdenkeskistä aikaa ja juteltua kaikessa rauhassa. Lähtisin mielelläni vielä uudelleen käymään Venäjällä, joko Petroskoissa tai sitten tutkimassa jotain muuta paikkaa. Petroskoi on KotiSeljankalle todella tärkeä ja kotoinen paikka, mutta tunsin minäkin oloni kotoisalta siellä. Mutta toisaalta, siellä missä rakas on, on myös koti. En olisi voinut parempaa reissua tästä toivoa, joten kiitän sydämestäni minun rakastani, joka mahdollisti tämän kaiken! <3
 |
| BONUS: Kotiseljanka valmistautuu tanssimaan |
